Kuinka tulla?

Virumaalle pääset Tallinnasta näppärästi autolla, junalla sekä bussilla. Ja jo seprakaupan ajoista on Suomenlahden yli luonamme käyty omilla veneillä.

Virumaata ”halkoo” Tallinnasta maakunnan läpi Rakveren, Kohtla-Järven, Jõhvin ja Sillamäen sekä Narva-Jõesuun läheltä sivuuttaen Narvaan kulkeva E20-valtatie. Lähes samojen paikkakuntien kautta kulkee vähintään neljästi päivässä juna. Merireitin valintaa Helsingin seudulta, Porvoosta tai Kotkasta sanelee hieman se, haluatko kulkea Viron pohjoisrannikon vierassatamia lännestä itään vai päinvastoin. Rengasreitti Suomenlahden ympäri ei tosin onnistu kovin luontevasti, sillä Venäjän aluevedet ulottuvat merialueeen keskellä pitkälle länteen, lähes Vergiin saakka.

Omalla autolla / karavaanarina

Virumaan “pääväylä” on maakunnan halki Tallinnasta Rakvereen (99 km) asti nelikaistasena kulkeva ja sen jälkeen nähtävyys- ja kulttuurikeskusten kuten Kohtla-Järven (155 km), Jõhvin (165 km) ja Sillamäen (185 km) ohi pääosin kaksikaistaisena Narva-Jõesuuhun ja Narvaan (211 km) jatkuva E20-valtatie. Monet tulijat valitsevat Helsinki-Tallinna -laivareittiä hieman itäisemmän, Eckerö Linen operoiman Vuosaari-Muuga -linjan, jonka avulla voi välttää läpi ruuhkaisten keskustojen sukkuloinnin ja jolla Viroon saapuessasi olet jo kuin puolella tein Virumaalle.

“Maisemasyrjähyppyjä” päätieltä voit Virumaan länsilaidalla tehdä esim. Lahemaan kansallispuistoon, jota halkovien kantateiden varrella kohtaat sekä idyllisiä kalastajakyliä ja rantaravintoloita että upeita kartanoita. Niitä sekä mielenkiintoisia nähtävyyksiä löydät myös E20-tien eteläpuolelta, esim. Jänedan, Tapan, Porkunin ja Rakken seuduilta, joissa sijaitsevat niin Moen viinamuseo, neuvostoaikaisen ohjustukikohdan jäänteet kuin koko Pohjois-Viron korkein maantieteellinen kohtakin näkötorneineen (Emumäki).

Bussilla

Lähde matkaan Tallinnan kaukoliikenteen terminaalista (Bussijaam), johon pääset satamasta helpoimmin Bolt-kyydillä tai raitiovaunuilla nro 2 ja 4. Neljän eri bussiyhtiön linja-autoja kulkee reitillä Tallinna – Narva jopa alle tunnin välein aamuvarhaisesta iltamyöhään eli 5.30 – 23.00. Osa vuoroista poikeaa Rakveressäkin, osa vasta Jõhvissä tai Kohtla-Järvellä ja Sillamäellä. Rakvereen kulkee päivän mittaan myös omia erillisiä vuoroja – tarkat aikataulut ja lippuhinnat näet osoitteista tpilet.ee ja luxexpress.eu. Sivuilta ja Tpilet-kännykkäsovelluksesta (Android ja iPhone) voit myös ostaa paikkalipun ennakkoon.

Jos et ole varma, mihin kellonaikaan lähtevään bussiin ennätät, voit ostaa lipun myös linja-autoaseman itsepalveluautomaateista tai kassalta. Kuljettajaltakin lippuja voi kysyä, mutta koska virolaiset ovat kovin tottuneita etukäteisostoihin, voivat Tallinnassa vapailta näyttävät istuimet olla jo varattu reitin varrelta kyytiin nouseville.

Matkanteko esim. Lux Expressin busseilla on lentokonemaisen mukavaa. Istuimissa on henk.koht. videonäyttö ajanvietepelien ja elokuvavalikoiman kera (nappikuulokkeet voi ostaa kuljettajalta matkan alussa), sähköpistoke ja osassa busseista jopa sivusuuntainen säätö. WIFI on ilmainen.

Junalla

Elronin nykyaikaiset FLIRT-junat Tallinnasta Balti jaam -asemalta lähtevät Rakvereen, Narvaan sekä välipysäkeille pe ja su viidesti sekä muina aikoina neljästi päivässä. Narvaan ennätät n. 2,5 tunnissa, Rakveren jälkeen vain Kiviõlissä ja Jõhvissä pysähtyvillä Ekspress-lähdöillä varttia nopeammin. Lisäksi Rakvereen ajetaan yksi lisälähtö iltaisin (takaisin Tallinnaan aamuisin), matka-ajan ollessa 1 h 15 min. tai Ekspress-vuoroilla 10 min. vähemmän.

Aikataulut ja online-lipunmyynnin (-15% ale, ostettavissa tosin vain max. 7 pv ennakkoon) löydät täältä. Lipun voit ostaa myös junaan noustuasi auloissa olevista automaateista pankkikortin lähimaksulla (-10% ale) tai konduktööriltä. Ensimmäisen luokan numeroituihin istuimiin tarvitset käytännössä netistä ostetun ennakkopaikkalipun (varauksen osoituksena istuimen yllä hattuhyllyn reunassa on vihreän sijasta punainen paikkanumero). Normaalihintainen eli 2. luokan matkalippu ei takaa istumapaikkaa ruuhka-aikoina, mutta etäisyys esim. Rakvereen on lyhyehkö ja matkan edetessä paikkojakin vapautuu.

Polkupyörällä

Miksipä ei? Virumaan luontoon ja maisemiin tutustut aidommin, kun kuljet pitkin pyöräilijöillekin sopivia RMK:n vaellusreittejä tai liikenteeltään E20-päätietä rauhallisempia pohjois-etelä-suuntaisia kylä- ja taajamateitä rautatien tai bussiaseman luota kartanoihin ja nähtävyyksien luo, leirintäalueille, lomakyliin yms. yöpymispaikkoihin. Narva ja Narva-Jõesuu ovat tehneet myös interaktiivisen pyörätiekartan nettiin – voit tutkia sitä täältä.

Viron junissa polkupyörälle on kesäkaudella (1.4.-31.10.) ostettava oma, 50% matkustajalipusta maksava pyörälippunsa. Seinäkoukkuja on joka junassa 10 kpl, ja niistä neljä (4) on ostettavissa netistä ennakkoon (max. 7 pv), loput paikat on lunastettava konduktööriltä. Elron kertoo sivuillaan pyöräpaikkojen täyttöasteesta värikoodein, mutta tieto ei ole reaaliaikainen vaan arvio.

Bussiyhtiöillä on periaatteessa velvoite hyväksyä kuljetettavaksi kaksi polkupyörää joka lähdöllä, mutta käytännössä varminta ja ystävällisintä palvelu on LuxExpress-yhtiöllä, joka ottaa ilmaiseksi kyytiin ja suojapaketoi jopa neljä pyörää bussiensa matkatavaratilaan. Luethan ohjeet ja varaat pyörälle paikan samalla, kun ostat matkalipun yhtiön kotisivuilta.

Veneellä

Itäisen Suomenlahden molemmin puolin 2015-18 toteutetun 30 Miles -projektin ja vierassatamien mittavan kehitystyön myötä Virumaa on vahvasti mukana veneilyn nousutrendissä. Suora etäisyys meren yli seudulle ja sen 7 vierasvenesatamaan Võsun ja Narvan välillä vaihtelee lähtösatamasta riippuen noin 40 ja 65 mpk:n välillä. Esim. Vergiin on matkaa Suomenlinnasta noin 50 ja Kotkasta 59 mpk. Osa pk-seudun veneilijöistä saapuu Virumaalle hyödyntäen Tallinnan itäpuolisia “välietappeja”, Pranglin saarella (31 mpk Helsingistä) sijaitsevaa Kelnasen ja/tai Haran satamaa.

Matkaaminen pitkin Virumaan rannikkoa eroaa jonkin verran suomalaisille tutusta veneilystä. Jääkauden jäänteinä sekä tuulten ja virtausten kuljettaman pohjahiekan vuoksi on törmärannikko ja sitä ympäröivät alavammat alueet Narvaan asti kovin matalavetisiä. Sama koskee lännessä Lahemaan kansallispuiston kivisiä lahdenpoukamia. Koska tuulelta ja aalloilta suojaavia luonnonsatamia ei ole, saapuu moni seudulle mieluiten pienisyväyksisellä moottorialuksella. Virumaan vierassatamiin piipahtamista kannattaakin hieman valmistella etukäteen, ja välttää siten väylien tai satama-altaiden syvyyksistä podettava stressi. Lue vinkkejä valmistautumiseen täältä.

Jaa matkatunnelmiasi Instagramissa

#virumaa_fi