Kulttuuri

Oletpa intohimoinen klassisen musiikin, tanssin, folkin, oopperan, kuva- tai lavataiteen ystävä, Virumaa tarjoaa kulttuurielämyksiä enemmän kuin ehkä aavistatkaan.

Jõhvin konserttitalo, lukuisat taidegalleriat, Vallimäen ulkoilmatapahtumien keskus Rakveressä, Narvan linnoituksen ja kulttuuritalo Rugodivin salit, eri puolilla Virumaata sijaitsevat kartanot, kulttuurikeskukset ja kansantalot sekä monet yllättävätkin paikat toimivat näyttämöinä ja esiintymislavoina liki 200 kulttuuritapahtumalle vuosittain. Tähän asti on voitu sanoa, että ”paikallinen kulttuurielämä sykkii vuoden ympäri, mutta tapahtumatietojen löytäminen on yhtä tuskaa”. Ei enää.

Narva sai v. 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungin hakuprosessissa harmittavan kakkossijan, mutta sen asema Viron jokavuotisena kulttuurillisena syyspääkaupunkina on vankkumaton. Musiikkiteatterin saralla aina syyskuun alussa pidettävät Narvan Oopperapäivät, iskevämmän vaihtoehtomusiikin Station Narva -festivaali, Jõhvin konserttitalon tuotannot ja balettijuhlat, Rakveren teatterifestivaali Baltoscandal ja Käsmun kylässä jo 15 kertaa järjestetty Viru Folk ovat kaikki alojensa ammattilaisten laadukkaiksi tunnustamia ja siksi käynnin arvoisia tapahtumia.

Kuva- ja veistostaiteen näyttelytilat Virumaalla eivät kenties ole yhtä nimekkäitä kuin KUMU, ja näyttelyjen esillepanoaikakin vaihtelee yhdestä kuukaudesta noin puoleen vuoteen. Seuraa kuitenkin Virumaa.fi -sivuston tapahtumakalenteria, me pyrimme lisäämään perustiedot uusista näyttelyistä aina heti niiden tultua julki.

Arkkitehtuurin helmet Virumaalla edustavat laajaa tyylisuuntien ja aikakausien kirjoa. Kartanoista huokuu mm. barokki-, uusrenesanssi- ja myöhäisklassisia piirteitä riippuen siitä, kuinka mittavia muutoksia niihin lähinnä 1800-luvun sukuomistussuhteiden vaihdosten yhteydessä tehtiin. Narvaan kohosi v. 1659 suuren tulipalon jälkeen uhkea barokkityylinen keskusta, mutta toisessa maailmansodassa se pommitettiin hajalle, eikä miehittäjä jättänyt raivaamatta maan tasalle niitäkään rakennuksia, jotka olisi ehkä vielä ollut entisöitävissä. Kun Helsingissä valmistuttiin olympialaisiin 1940- ja 50-lukujen taitteessa, saivat vaarallista uraaninjalostustyötä tekevät Sillamäen asukkaat keskustaansa joukon komeita ns. stalinistisen tai uusklassisen tyylisuunnan asuintaloja. Nyt ne reunustavat merenrantaan vievää promenadia, joka myös jatkuu sataman suuntaan rakennetulla uudisosalla kahvilakioskeineen ja lasten leikkikenttineen.

Uusimmat teema-artikkelit tässä osiossa: