Pandiveren ylängöltä on mitattu Maan kokoa ja muotoa

Viro on maastoltaan varsin tasaista ja matalaa, joten jo 100 m korkuiset mäenhuiput erottuvat ympäristöstään. Pohjois-Viron korkeinta seutua on läntisen Virumaan keski- ja eteläosissa sijaitseva Pandiveren ylänkö. Tämän Rakveren eteläpuolisen alueen ominaispiirteitä ovat moreeni- ja kalkkikivipohjainen maaperä, vähäjärvisyys sekä lukuisat lähteet (mm. maan suurin, 993 l/sek. vettä pulppuava Araveten lähde), jotka antavat alun 15%:lle eri suuntiin laskevista Viron joista.

Seudun asutus on keskittynyt Rakvereen, Tapalle ja Tamsaluun, mutta kartanoita ja pieniä idyllisiä taajamia löytyy myös Väike-Maarjasta, Rakkesta, Simunasta, Kiltsiltä, Laekverestä, Roelasta, Viru-Jaagupista ja Porkunilta.

Porkunin järvi on kuuluisa paljumelonnan (viroksi tünnisõit) MM-kisoistaan, mutta onpa karstipohjainen järvi kuivunut parina kesänä olemattomiinkin. Vierailla kannattaa myös Rakken Emumäellä, joka jo ilman näkötorniakin kohoaa 166 m merenpintaa ja 79 m ympäröivää piknik-, puuveistosnäyttely- ja ulkoilupuistoa korkeammalle – sekä Simunan naapurissa Võiveressä, jossa on Unescon maailmanperintölistalle kuuluva Struven geodeettisen ketjun mittauspiste ja sitä esittelevä museotuulimylly.