Linnoitukset ja kirkot

Ristiretkeläiset toivat 1200-luvulla Virumaalle kristinuskon ohella kalkinpolttamisen taidon, jota Euroopassa jo hyödynnettiin kivirakentamisessa. Aluksi kivestä tehtiin uuden vallan symboleina kirkkoja, ja pian kohosivat myös kiviset linnoitukset ja linnoitusasunnot eli vasallilinnat.

Rautakaudella ennen ristiretkien aikaa virolaisten asujaimistojen puolustusta oli hoidettu muinaislinnojen eli jyrkkärinteisen harjun tai mäen päälle koottujen varustusten (joita myös linnamäiksi ja linnavuoriksi kutsuttiin) avulla. Niitä sijaitsi eri puolilla Virumaata parisenkymmentä, ja osan niistä voi yhä hahmottaa paikallisesta luonnonmaisemasta.

Seuranneiden 200 v aikana edustava joukko linnoja ja linnoituksia kohosi seudulle – osa niistä kuten Rakveren ritarilinna sekä jatkuvien laajennustöiden myötä kasvanut Hermannin linnoitus Narvassa jättivät komeudellaan varjoon monet naapurivaltioidenkin omista. Sodat runtelivat rakenteita, mutta yhä tänäänkin ne toimivat suosittuina matkailukohteina ja museoina. Kaikkien kohtalo ei tosin ollut yhtä auvoisa. Uljas Toolsen ritarilinna meren rannassa läntisellä Virumaalla raunioitui pahasti Liivin sodan aikana ja koki lopullisen tappionsa Suuren Pohjan sodan melskeissä. Peipsijärven koillisrannallla Narvanjoen alkupisteessä sijainnut Vasknarvan ritarilinna koki saman ja tuli hylätyksi jo Liivin sodan jälkeen.

Rauhattomilla seuduilla uten itä-länsisuuntaisten sotaretkien Virumaalla, myös kirkot toimivat usein paikallisen henkisen elämän keskuksen ohella kyläläisten suojautumis- ja puolustautumispaikkoina. Näiden linnoituskirkoiksi kutsuttujen rakennusten ulkoseinät olivat todella vankkoja, ja kirkkosalin kapeat ikkunat muistuttivat ampuma-aukkoja. Sellaisia näet mm. maan suurimmassa yksilaivaisessa, holvikellariinsa museon kätkevässä Jõhvin Pyhän Mikaelin kirkossa. Myös Haljalassa, Kadrinassa, Lüganusella ja Väike-Maarjassa voit tutustua linnoituskirkkoihin. Vanhin säilynyt kivikirkko Virumaalla sijaitsee Viru-Nigulassa. Pyhän Nikolauksen kirkko valmistui 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kattava lista Virumaan länsi- ja itäosien kirkkorakennuksista täällä.

Oman kauneutensa Virumaan kirkkoarkkitehtuuriin ovat tuoneet myös ortodoksi- eli viroksi õigeusu kirkot, joita alkoi Viroon kohota Pohjan sodan lopettaneen Uudenkaupungin rauhan jälkeen Moskovan patriarkaatin valvonnassa. Virumaan tunnetuimpia ortodoksikirkkoja ovat Narvaan Kreenholmin työläisten uskontarpeisiin 1800-luvun lopulla rakennettu valtaisa Luojan ylösnousemuksen katedrali sekä Pühtitsan eli Kuremäen nunnaluostari rakennuksineen. Myös Rakveressä, Jõhvissä sekä monissa Itä-Virumaan pienissäkin taajamissa on omat ortodoksikirkkonsa.

Uusimmat teema-artikkelit tässä osiossa: