Vaikka Viro on yksi Euroopan vähiten uskonnollisia maita, on eri puolilla maata toimivilla 12 kirkkokunnalla tänäänkin lähes 400 kirkkorakennusta, kappelia, rukoushuonetta ja luostaria. Hieman alle puolet niistä kuuluu Suomessakin 90-luvulta asti toimineeseen Tiekirkko-ohjelmaan. Virumaan länsi- ja itäosassa tiekirkkoja on yhteensä 44 kpl, esittelemme tässä niistä kuusi.
1. Koko Viron suurin kirkkorakennus on Narvan Aleksanterin suurkirkko. Sen suunnittelua Kreenholmin tekstiilitehtaan luterilaisten työntekijöiden tarpeisiin johti baltiansaksalainen arkkitehti Otto Pius von Hippius, jonka kynästä ovat syntyneet myös kaksitorninen Tallinnan Kaarlin kirkko ja Sangasten linna.
V. 1884 valmistuneen kirkon suureen kahdeksankulmaiseen saliin on Jumalan sanaa kuullut peräti 4600 henkeä kerralla (1600 istuen ja 3000 seisoen). Kirkossa on erinomainen akustiikka, joten nyt siellä järjestetään konsertti- ja kuorotapahtumia sekä – kenties yllätys, joka kuun toisena ja neljäntenä sunnuntaina klo 11 suomenkielinen jumalanpalvelus.
Lue täältä lisää kirkon kellotornista, sen korkeuksissa Narvan ja entisen Inkerinmaan kirkoista ja kirkkoesineistä kertovasta näyttelystä (johon pääsee hissillä) sekä kupolista, johon aika ajoin heijastetaan Itä-Euroopan suurin valoinstallaatio “Narvan taivaan alla”.
2. Kreenholmin ortodoksityöläisiä varten avattiin v. 1896 Narvassa Luojan ylösnousemuksen katedraali, Tallinnan Toompealla olevaa Aleksanteri Nevskin katedraaliakin suurempi pyhättö. Sen uusbysanttilaisiin, tyylilajissaan Viron ainokaisiin tiloihin mahtuu noin 2000 ihmistä jumalanpalveluksia seuraamaan. Lue lisää ja katso kuvia täältä.
Katedraalin kupoli ja seinät on ladottu paikallisista tiilistä, mutta tiesitkö, että kirkon portaat ja koristeet ovat supisuomalaista graniittia? Kirkko oli yksi niistä harvoista Narvan rakennuksista, jotka jäivät ehjäksi toisen maailmansodan pommituksissa v. 1944.
3. Samoihin aikoihin, v. 1891 perustettiin Alutagusen seudulle Kuremäen kylään Pühtitsan ortodoksinen eli ”oikeauskoisten” (viroksi: õigeusuliste) nunnaluostari. Tuolloin, Aleksanteri III:n valtakaudella ja venäläistämispolitiiikan ikeen alla vain ortodokseja pidettiin keisarille uskollisina – toisin sanoen luterilaisuus koettiin Baltian sulauttamisessa valtakuntaan hidasteena.
Luostarin nykyinen ydin eli 1200 henkeä mahduttava ja sisätiloiltaan kullalla koristeltu komea viisikupolinen kirkko vihittiin käyttöön v. 1910, sen jälkeen kun sen tieltä oli ensin purettu pienempi kirkkorakennus. Tiesitkö muuten, että Youtubesta voit seurata Kuremäen luostarin jumalanpalveluksia suorina nettilähetyksinä? Katso myös ”Tallinnatärpeillään” some-ilmiöksi kohonneen Henna Mikkilän tunnelmavideo Kuremäeltä tai lue luostarialueeen pyhästä tammipuusta ja ikonimaalauksesta.
4. Virumaan länsilaidalla, Viru-Nigulassa sijaitsee yksi koko Virumaan vanhimmista linnoitusmaisista kivikirkoista. Alkujaan jo 1200-luvulla rakennettu ja laivurien suojeluspyhimykselle Nikolaukselle pyhitetty kirkko kärsi mittavia vaurioita Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa v. 1658, ja niiden korjauksen yhteydessä rakennukseen lisättiin mm. barokkityylisiä pylväitä. Nykymuotoonsa kirkko valmistui v. 1755.
Kirkon vanhan hautausmaan aidan ulkopuolella on muistomerkki, jolla on yhteys Suomeen. Se on omistettu suomalaissyntyiselle ja v. 1640 noitana kuolemaan tuomitulle Konglan Annille, joka toimi paikallisen kartanonherran kätkytkuoleman kohtalon kokeneen vauvan hoitajana. Piinaavien kuulusteltujen yhteydessä Anni tunnusti, että oli näkymättömän koiran hahmossa surmannut lapsen ja aiheuttanut myös Varudin kartanon tulipalon.
5. Tallinnasta Narvaan vievälle tielle hyvin näkyvä Pyhän Mauritiuksen kirkko Haljalassa toimi 1400-luvulla valmistumisensa jälkeen myös puolustuslinnoituksena. Sen 55 m korkean kahdeksankulmaisen tornin seinissä on ampuma-aukkoja ja tornissa on takka, jotta vahdissa olleet miehet pysyisivät lämpiminä. Torni on syttynyt useasti salamaniskuista, ja viimeisin niistä johtuva suuri korjaus on muistolaatan mukaan tehty v. 1865.
Kauniisti holvatun kolmilaivaisen kirkkosalin sisustuksessa on vaikutteita gotiikan ja uusgotiikan ohella barokkityylistä. Kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla on kaksi klassisen tyylikästä hautakappelia: Vanamõisan kartanoherran Gregor von Brevernin (k. 1873) ja hänen vaimonsa vaalea, lähes pyöreämuotoinen kappeli sekä Vihulan kartanon muinaisen omistajan Alexander von Schubertind goottilainen muistokappeli vuodelta 1895.
6. Rakveren kaupunkikuvassa (Pyhän) Kolminaisuuden kirkon suippokärkisen kapea 62-metrinen torni kohoaa jo kaukaa nähtäväksi eikä ihme, sillä se on Tallinnan ulkopuolisen Viron toiseksi korkein. Historiallisella Pikk-kadulla sijaitsevan kirkon tornikellot soittavat päivittäin klo 12 lapsuutensa Rakveressä viettäneen Arvo Pärtin sävellystä Kyrie.
Useat sodat kohtelivat alun perin v. 1430 tienoilla valmistunutta kirkkoa kaltoin, joten nykymuotoonsa korjattuna se on ollut toiminnassa vuodesta 1752. Kirkon sisustuksessa huomionarvoisia puunveistotaidon mestarinäytteitä ovat barokkityyliset saarnastuoli ja alttariseinä. Kirkossa on esillä myös 1500-luvulla Narvan kautta Tallinnassa katolisen kirkon piispaksi kohonneen ja kuolemansa jälkeen Rakvereen haudatun Arnold Annebatin hautalaatta.
Pysähdy siis lomasi keskellä pieneksi hetkeksi ja astu kirkon ovesta sisään, niin saat osalliseksi seudun kulttuurillisesta ja hengellisestä perinnöstä.
